Mitä AI tuo arkeeni – ja miksi juuri nyt Nuuka on maailman makein paikka olla

Tekoäly työelämässä herättää nyt enemmän keskustelua kuin koskaan. Mutta mitä AI oikeasti tuo arkeen, johtamiseen ja liiketoimintaan? Nuukan CEO Petteri avaa kokemuksiaan teknologiasta, päätöksenteosta ja siitä, miksi juuri nyt Nuuka tuntuu maailman makeimmalta paikalta olla.

Mitä AI tuo arkeeni – ja miksi juuri nyt Nuuka on maailman makein paikka olla

Oli vuosi 2019 ja olin matkalla moottoripyörälläni Turusta Vladivostokiin. Kirjoitin reissusta blogia ja päiväkirjamerkintojä. Alla on pätkä Kazakstanissa tekemästäni merkinnästä:

”Mitä sä teet silloin kun sun moottoripyöräsi hajosi Kazakstanissa keskellä ei yhtään mitään, puhelimessa ei ole dataa, sä et puhu mitään paikallista kieltä ja oot yksin? Hermostutko? Rupeatko huutamaan? Itkemään? Kiroatko miksi sä lähdit tänne? Teetkö kaikkea edellä mainittuja vai rupeatko vaan toimimaan?”

Tilanne oli konkreettinen, mutta kysymys on täysin sama myös työelämässä.

Tuleen ei jäädä makaamaan

Kun on vastuussa tekemisestä – oli kyse sitten yrityksestä, tiimistä tai yksittäisestä projektista – vastaan tulee väistämättä tilanteita, joihin ei voi valmistautua. Rahoitusneuvottelut kariutuvat, tärkeä asiakas menee ohi, keskeinen osaaja ei ole käytettävissä. Lista on käytännössä loputon.

Silloin vaihtoehdot ovat edelleen samat: jääkö tilanteeseen kiinni vai ryhtyykö toimimaan. Oma lähestymistapani on aina ollut jälkimmäinen.

Johtamiseen liittyvät perusperiaatteet ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa, mutta osa niistä on yllättävän yksinkertaisia. Kuulun siihen sukupolveen, joka saa vielä käyttää RUK:ia referenssinä ilman ironiaa. Sieltä jäi kolme asiaa:

1. Tee päätös.

2. Jos päätös on väärä, tee uusi.

3. Mutta tuleen ei jäädä makaamaan.

Kaikkea ei ratkaista heti – eikä kovimmalla äänellä

25+ vuotta työelämässä on opettanut siihen yhden lisän: päätöstä ei pidä tehdä ennen kuin on sen aika. Se ei ole jahkailua – se on vaihtoehtojen pitämistä auki loppuun saakka.

Toinen johtamiseen liittyvä havainto on ehkä vielä yksinkertaisempi: jos korottaa ääntään ja hermostuu, se kertoo enemmän omasta tilanteesta kuin muiden tekemisestä. Intohimo ja tekemisen palo ovat välttämättömiä, mutta hallitsematon reagointi johtaa harvoin hyvään lopputulokseen.

Kun miettii, miten itseään pitäisi kuvata, en pidä saavutusten listaamista erityisen kiinnostavana. Yksittäinen onnistuminen on aina sidottu aikaan, paikkaan ja olosuhteisiin. Kaikkiin dealeihin, tavoitteiden saavuttamisiin ja ylittämisiin liittyy aina tuuria, loistavia stooreja, jotka valitettavasti jäävät aina myyntilukujen ja numeroiden taakse. Pelkät listaukset siitä, mitä on tehnyt ei ole mulle mikään juttu vaan se, että olen saanut olla mukana aikaisessa vaiheessa useissa jutuissa, jotka ovat vasta myöhemmin muuttuneet valtavirraksi.

Miksi Nuuka tuntuu juuri nyt poikkeukselliselta

Sain ensimmäisen tietokoneeni vuonna 1982. Tämä siis ihan vasta 44 vuotta sitten. Olin 12-vuotias. Itse Basicillä koodattujen pelien tallentaminen c-kasetille monomankkarilla edusti tulevaisuutta ja teknologian kovinta ydintä. Sen jälkeen teknologia ja sen käyttö sekä merkitys ovat muuttuneet perusteellisesti. Tosin itselleni vastaavan uteliaisuuden ja ”Wow”:n uudelleen löytämiseen kului todella pitkä aika, vaikka sain olla mukana rakentamassa Saunalahtea Internet operaatoreiden fuusiossa ennen vuosituhannen vaihdetta. Tätä seurasi dot.com -yhtiöiden rahoittaminen ja kasvattaminen vuosituhannen alussa. Sieltä Nokialle näkemään miten mobiili internet tuli osaksi arkea ensin meillä ja sen jälkeen sain olla mukana viemässä samaa kehittyville markkinoille.

Ensimmäiset Telco cloud -pilviratkaisut olivat meidän pöydillämme jo vuonna 2008, ja tekoälyn hyödyntämisen, ja sen mahdollistamat ensimmäiset käytännön sovellukset energian säästössä ja CO2 päästöjen pienentämisestä olivat osa mun arkipäivääni Wärtsilässä jo 2017.

Yhteinen nimittäjä näissä kaikissa on ollut sama: usein kaikkein kiinnostavimmat asiat näyttävät aluksi marginaalisilta, jopa epärealistisilta – kunnes niistä tulee arkea. Tämä on myös syy siihen, miksi juuri nyt Nuuka tuntuu poikkeuksellisen kiinnostavalta ja miksi se sama ”Wow” tuntuu yhtä hyvältä kuin vuonna 1982.

Tekoälyn arvo mitataan vaikutuksessa, ei puheessa

Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon, ja se on hyvä asia. Ilman laajaa keskustelua ei synny ymmärrystä, eikä ilman ymmärrystä synny muutosta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka työkalut – oli kyse sitten Claudeista, ChatGPT:stä tai muista – parantavat tehokkuutta merkittävästi, ne eivät, ainakaan vielä, tee konkreettisia asioita itsenäisesti. Ne tukevat päätöksentekoa, tarjoavat vaihtoehtoja ja nopeuttavat tekemistä, mutta varsinainen toteutus on edelleen ihmisten vastuulla.

Kazakstanissa olisin todennäköisesti saanut erinomaisen analyysin siitä, mitä pitäisi tehdä. En kuitenkaan ole varma, olisiko yksikään ratkaisumalli sisältänyt sen, että lopulta rikkinäinen moottoripyörä nostetaan laudan avulla kuorma-auton kyytiin keskellä ei mitään, jotta matka korjaamolle voi alkaa sen jälkeen, kun lähin sellainen oli löytynyt 300 km päästä. Ratkaisu ei vaatinut vaihtoehtoja. Se vaati toimintaa. Tosin tätä toiminnan mahdollisuutta edelsi paljon uskomatonta tuuria: satunnainen pysähdys bensa-asemalla, jossa vaihdettiin puhelinnumeroita. Moottoripyörän hinaamista köydellä Ladan perässä. Virvokkeiden nauttimista kazakstanilaisessa perhejuhlassa ja lopulta asiat kulminoituivat siihen, että sain moottoripyörän ajoon 10 päivää myöhemmin. Nämä ovat niitä loistavia stooreja, jotka valitettavasti jäävät lopputulosten taakse pimentoon. Tämä sama pätee liiketoimintaan. Ilman toimintaa ei ole tuloksia.

Toinen näkökulma, joka helposti unohtuu, liittyy muutoksen nopeuteen. On inhimillistä turhautua siihen, että asiat eivät etene niin nopeasti kuin voisi kuvitella. Mutta jos tähän reagoi väärin, lopputulos on harvoin parempi.

Lorvinta-aika on yllättävän arvokasta

Jos pitäisi nostaa yksi konkreettinen asia, jonka tekoäly on tuonut omaan arkeeni, se ei ole pelkästään tehokkuuden kasvu – vaikka se onkin merkittävä. Se on ajan, ja ennen kaikkea lorvinta-ajan, vapautuminen.

Tekoäly on mahdollistanut sen, että asioita voi tehdä tehokkaammin ja samalla vapauttaa aikaa muuhun: lukemiseen, liikkumiseen, ajatteluun, palautumiseen ja vain olemiseen. Tämä ei ole vähäpätöinen asia, vaan keskeinen tekijä myös päätöksenteon laadun kannalta. Tekoäly vapauttaa aikaa tehokkaaseen ja virkeään suorittamiseen. Se on äärimmäisen hyvää, ellei jopa parasta, teknologian soveltamista.

Lopulta kyse on kuitenkin edelleen samasta asiasta kuin Kazakstanissa: jossain vaiheessa pitää lopettaa analysointi ja ryhtyä toimimaan. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja tekoäly tulee muuttamaan kokonaisia toimialoja perusteellisesti. Mutta muutos ei tapahdu itsestään. Se tapahtuu tekemällä.

Ja juuri siksi Nuuka on tällä hetkellä maailman makein paikka olla – koska me Nuukalla ei ainoastaan puhuta muutoksesta, vaan me teemme sitä. Isosti.